perjantai 2. tammikuuta 2015

Vuosi 2014 ja mitä siitä tuli (siitä tuli surullinen Virion)

Öö joo, vuosi 2014. Se ei ole enää tänään, vaan tietokoneen näyttö näyttää 2.1.2015. Hyvin hämmentävää.

Mitä vuosi 2014 oikein piti cosplaymielessä sisällään? Vaikka mitä, esimerkiksi nämä tapahtumat:
  • Desucon Frostbite
  • Mimicon
  • Desucon
  • Animecon
  • Tracon
  • Chibicon
  • plus photoshootit ja kaksi SnK-larppia
Paras con oli näin pikaisesti muistellessa ehkä Mimicon tai Tracon. Kesä-Desun perjantai taas oli yksittäisistä conpäivistä paras ja ehdottomasti vertaansa vailla, mutta loppuconia kohden fiilikseni lässähti kuin kakku uunissa kiitos itsetunto-ongelmieni ja pukuangstini. Seura oli sentään joka ikisessä conissa laadukasta. Myös photoshootit ja larpit olivat aivan huippuja ja tarjosivat pitkästä aikaa mahdollisuuden cossata aivan rauhassa, poissa conpaikan hulinoista ja hikisistä tungoksista. Shingeki-fanituksen ollessa kuumimmillaan sarjan ympärillä pyörivät shootit ja larpit saivat miltei itkemään onnesta.

Kisaamaan minun ei pitänyt mennä lainkaan tänä vuonna, mutta sitten mini-Chibicon ilmoitti olemassaolostaan ja ykskaks päädyinkin tehtailemaan Burankoa valmiiksi sinne. Lopun te tiedättekin. En vieläkään pysty täysin käsittämään, että tuo numerolla 1 varustettu pokaali tuolla hyllyn päällä on oikeasti minun eikä haihdu olemattomiin heti kun tarraudun siihen vapisevilla kätösilläni. Tuntuu uskomattomalta, että ehkä isoin haaveeni cosplayn saralla eli edes yhden kerran kisassa sijoittuminen, on nyt oikeasti saavutettu. Tämä valoi kaivattua uskoa itseen ja herätti varovaisen kiinnostuksen kisaamista kohtaan ehkä myös isommissa tapahtumissa sitten joskus tulevaisuudessa.

Uusia pukuja tehtailin kokonaista 10 kappaletta, mikä on itse asiassa ennätykseni vuotta kohden. Etenkin cossattuja naishahmoja kertyi varsin mukavasti, ja yritän pitää kiinni tästä trendistä ensi-- siis tänäkin vuonna. Tänä vuonna voisin tehdä muutaman puvun vähemmän jotta aikaa/rahaa/vaivaa säästyisi ja voisin panostaa yksittäiseen pukuun kaikessa rauhassa enemmän (ne kuuluisat viimeiset sanat).


Kierrätettyjä pukuja kertyi "vaivaiset" kolme kappaletta.

Kierrätyskolmikko.

Tosin! Tämä tilasto on hieman vinoutunut, sillä kierrätin Erwiniä aivan hävyttömän paljon, mutta koska puku on vuosimallia 2014 sitä ei periaatteessa voida laskea kierrätetyksi. Olen ulkoiluttanut kaikista cosseistani eniten juuri Erwiniä, sillä jos muistini pelittää kunnolla olen käyttänyt sitä peräti 9 kertaa conit, larpit ja photoshootit yhteenlaskettuina. Shingeki-univormu saa seuraavan tuuletuksen viikon päästä Yukiconissa kun vaihdan paidan ja isken naamaan tekoparran Mikea varten. Periaatteessa yhdellä puvulla miljoona eri hahmoa trololol.

Virion taas ei valmistunut sitten millään.


En tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta Virionin valmiiksi saaminen voisi olla yksi sellainen. Herran asuun on kumminkin kaikki materiaalit kasassa, ja hanskat, jousipyssy ja housutkin ovat jo valmiina. Vielä kun oppisin käsittelemään worblaa ilman että onnistuisin vääntämään sen kupruille tai murentamaan sen ohuen ohueksi.

En tiedä saanko vuotta 2014 ahdettua mitenkään järkevästi pähkinänkuoreen. Päällimmäisenä mielessä ovat ne onnen ja ilon tunteiden huippuhetket, joita oli onneksi tasaisesti pitkin vuotta, mutta toisaalta vuosi 2014 sisälsi suunnattomasti itse-epäilyä ja pukuiluun liittyvää ahdistusta. Cosplay on minulle kuitenkin se kaikista rakkain harrastus, enkä halua päätyä tilanteeseen jossa palan aivan loppuun sen kanssa tai jossa katkeroidun sen suhteen niin paljon, että lopetan pukujen tekemisen kokonaan. Näin ollen yritän pitää visusti mielessä sen, kumpi on tärkeämpää: rakkaiden hahmojen pukuileminen rakkaiden ihmisten seurassa vaiko internetin anonyymien mahdottomat vaatimukset ja Suomen conskenen ajoittainen myrkyllisyys. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan elämääni ilman cosplayta, ja yritän elää tämän harrastuksen suhteen hetkessä, tai oikeastaan seuraavaan tapahtumaan asti. Niin on helpompaa kuin ryhtyä tuskailemaan, voinko ja haluanko cossata koulutyttöninjoja sitten joskus nelikymppisenä.

Hyvää uutta vuotta kaikille Cosplayshogunaatin lukijoille! Toivottavasti pääsen tapaamaan mahdollisimman monta teistä tulevissa tapahtumissa. Kanssanne on aina ilahduttavaa vaihtaa kuulumisia. 

1 kommentti:

  1. Suomen eka Asuka.
    Toivottavasti Senran Kagura cossaajia tulisi lisää tänä vuonna. :)

    VastaaPoista